Säätilastoja Suomesta ja maailmalta

Säätilat kiinnostavat kaikkia maailman kansalaisia. Monille erilaiset säätilat saattavat myös liittyä ammattiin, jonka esimerkiksi kalastaja, maanviljelijä, rakennuksella työskentelevä henkilö tai autonkuljettaja hyvin tietävät. Kotimaan- ja maailman sään tutkiminen on todella mielenkiintoista ja mukavaa puuhaa. Muista kuitenkin välillä rentoutua, vaikkapa kasinopelien seurassa. Erilaisia teemoja sisältävät videokolikkopelit, live-kasinolla tarjottavat nostalgiset pöytäpelit, korkean palautusprosentin tarjoava videopokeri ja jopa miljoonapotteja tarjoavat progressiiviset kolikkopelit ovat tarjolla https://pikakasino.org/kolikkopelit nettikasinolla. Ei siis muuta kuin pelaamaan jo tänään!

Säätiloja voidaan analysoida erilaisten tilastojen avulla

Vuositilastot

Vuositilastoihin kuuluvat sekä kevät-, kesä-, syksy- ja talvikuukausien tilastot että myös terminen kasvukausi. Termisen kasvukauden voidaan katsoa alkaneen lumen sulaessa aukeilta paikoilta, kuten pelloilta, metsistä ja tienpinnoilta. Vuorokauden keskilämpötilan pitää termisen kasvukauden alkaessa olla pysyvästi +5 astetta. Termisen kasvukauden alku vahvistetaan, kun +5 tai jopa hieman yli lämpötiloja on ollut vähintään yhtäjaksoisesti 10 vuorokauden ajan. Termisen kasvukauden päättyminen alkaa vuorokauden keskilämpötilan laskiessa päivittäin +5 asteen alapuolelle tai silloin, kun maahan sataa pysyvä lumi. Yöpakkaset useampana syysyönä peräkkäin katkaisevat myös termisen kasvukauden.

Kuukausitilastot

Kuukausitilastoissa näkyvät kuluneen kuukauden sademäärät, keskilämpötilat ja erilaiset poikkeamat pitkän ajan keskiarvoon verraten.

Vuodenaikojen tilastot

Vuodenajat tullaan jakamaan aina kuukausien mukaan, eli neljä toistaan seuraavaa vuodenaikaa nähdään niin sanottuina termisinä vuodenaikoina:

  • syksy: syys-marraskuu
  • kevät: maalis-toukokuu
  • kesä: kesä-elokuu
  • talvi: joulu-helmikuu

Tuulitilastot

Tuulitilastoihin lasketaan mukaan merialueiden tuulipäivät. Myrskypäivät ovat päiviä, jolloin ainakin yhdellä, mutta myös useammalla merisäänhavaintoasemalla voidaan mitata 10 minuuttia kestävän keskituulen nopeudeksi 21 m/s. Tilastoihin pääsevät myös ne päivät, jolloin tuulen nopeus on tarkalleen 10 m / s tai 14 m/s.

Säätutkijoiden ja meteorologien ammatti voi olla todella mielenkiintoista, sillä toiset asiat pysyvät ja lasketaan aina samanlaisesti, kun esimerkiksi myrskytuulen määritelmää on jo kerran muutettu.

Vuosien ajan kolmen tunnin välein tehdyt havainnot ilmoittivat, onko tuulen nopeus 21 m/s ylittynyt. Nykyään on erilaista, sillä automaattihavainnot ottavat tarkasti huomioon myös kaikki 10 minuutin niin sanotut liukuvat keskiarvot tuulen nopeudesta sekuntia kohden. Mikään myrsky ei siis nykyään jää enää huomioimatta, vaan pääsee automaattisesti mukaan tilastoihin.